12. huhtikuuta 2026 Unkarissa järjestettiin parlamenttivaalit, joita pidettiin yhtenä maan modernin poliittisen historian ratkaisevimmista hetkistä. Kuudentoista vallassaolovuoden jälkeen pääministeri Viktor Orbán ja hänen puolueensa Fidesz menettivät hallitusvaltansa. Voittajaksi nousi Péter Magyar ja hänen puolueensa TISZA, joka saavutti murskaavan enemmistön parlamentissa. Vaalit merkitsivät siten pitkän keskitetyn vallankäytön aikakauden päättymistä ja alkua sille, mitä monet kuvaavat uudeksi aikakaudeksi Unkarin politiikassa. Unkari käänsi uuden lehden.
Äänestysaktiivisuus nousi 78 prosenttiin, mikä on erittäin korkea luku ja osoittaa vahvaa poliittista mobilisaatiota. Erityisen näkyvää osallistuminen oli nuorten äänestäjien ja kaupunkilaisten keskuudessa, jotka suurelta osin äänestivät muutoksen puolesta. Tulos viestii siitä, että suuri osa väestöstä koki maan olevan tienhaarassa. Valinta kohdistui Eurooppaan!
Kasvanut mobilisaatio voidaan tulkita merkiksi siitä, että demokratialla Unkarissa on vuosien kritiikistä ja institutionaalisista muutoksista huolimatta edelleen vahva perusta kansalaisten keskuudessa. Kun todellisen muutoksen mahdollisuus syntyi, äänestäjät päättivät osallistua. Tätä voidaan pitää myös viestinä muulle Euroopalle: myös poliittisissa järjestelmissä, joissa valta on ollut pitkään keskittynyt, vaaliuurnista voi tulla muutoksen väline.
Kun Viktor Orbán palasi valtaan vuonna 2010, hän teki sen vakauden, kansallisen suvereniteetin ja taloudellisen elpymisen lupauksilla. Seuraavien vuosien aikana hän vahvisti vähitellen valtaansa muuttamalla perustuslakia, uudistamalla oikeuslaitosta, korruption avulla sekä lisäämällä vaikutusvaltaansa mediaan. Ajan myötä tyytymättömyys kasvoi. Inflaatiosta, nousevista elinkustannuksista sekä hyvinvointiin ja koulutukseen tehtävien investointien puutteesta tuli keskeisiä kysymyksiä.
Tätä taustaa vasten Péter Magyar nousi vaihtoehdoksi. Hänen puolueensa TISZA profiloitui uudistusmielisenä liikkeenä, joka halusi irtautua vanhasta järjestelmästä. Kampanja keskittyi avoimuuteen, talousuudistuksiin ja institutionaalisen tasapainon palauttamiseen. Magyar onnistui kokoamaan laajan joukon äänestäjiä: nuoria, kaupunkien keskiluokkaisia äänestäjiä mutta myös konservatiivisia äänestäjiä, jotka olivat väsyneet Fideszin ylivaltaan.
Vaalitulos osoittaa, että äänestäjät halusivat selvän suunnanmuutoksen. Kyse ei ole vain hallituksen vaihtumisesta, vaan järjestelmän muutoksesta. Vaalit edustavat mahdollisuutta vahvistaa niitä demokraattisia arvoja, joille eurooppalainen yhteistyö perustuu. EU:ssa oikeusvaltioperiaate on jäsenvaltioiden välisen luottamuksen edellytys. Uuden hallituksen myötä Unkarilla on nyt mahdollisuus syventää vuoropuhelua EU:n kanssa. EU:n jäsenvaltiot saattoivat nyt virallisesti hyväksyä yhteensä 90 miljardin euron lainan Ukrainan taloudelliseksi ja puolustukselliseksi tukemiseksi – lainan, jonka Putinin ystävä Orbán oli aiemmin estänyt. Unkarin aikaisempi vastustus lainaa ja jäädytettyjen venäläisvarojen käyttöä kohtaan heijasti maan vastakkainasettelua EU:n kanssa. Vaalit ja vallanvaihto mahdollistivat kuitenkin nyt tämän suuren lainasopimuksen.
Selvästä voitosta huolimatta Péter Magyar kohtaa merkittäviä haasteita. Orbánin valtakauden aikana rakennetut rakenteet – hallinnossa, mediassa ja elinkeinoelämässä – eivät katoa yhdessä yössä. Uudistusten toteuttaminen ilman poliittisen epävakauden syntymistä vaatii tasapainoa ja kärsivällisyyttä.
Lisäksi uuden hallituksen on määrätietoisesti ratkaistava taloudellisia ongelmia, vahvistettava investointi-ilmapiiriä ja rakennettava uudelleen luottamusta instituutioihin. Jos odotukset nopeasta muutoksesta eivät täyty, pettymys voi olla suuri. Nyt on Péter Magyarin näytön paikka.
Anna-Maja Henriksson
Euroopan parlamentin jäsen
Renew Europe / RKP
Käännös on tehty koneellisesti ja tarkistettu ihmisen toimesta.