Lapsettomuus, syntyvyys, digitalisaatio, hoitohenkilöstön mitoitus, kaavoitus ja sosiaalinen kanssakäyminen. Näillä avainsanoilla voi kuvata ajatushautomo Agendan uutta raporttia Lisää elämää vuosiin: Hyvän ikääntymisen edellytykset Suomessa 2040-luvulla.
Raportti herätti ennakkoon suurta kiinnostusta, ja yli 40 henkilöä osallistui julkaisutilaisuuteen, jonka avasi opetusministeri Anders Adlercreutz, Agendan ohjausryhmän puheenjohtaja.
Avauspuheessaan hän korosti raportin suosituksia digitaaliseen osallisuuteen liittyen.
– Teknologia ja digitaaliset ratkaisut ovat tärkeä osa mahdollisimman hyvän hoidon tarjoamisessa, Adlercreutz totesi.
Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan lääkärit, sairaanhoitajat ja sosiaalityöntekijät käyttävät keskimäärin 3 tuntia ja 14 minuuttia työajastaan dokumentointiin.
– Tekoälyn ja digitaalisten ratkaisujen avulla henkilökunta voisi käyttää enemmän aikaa asiakkaisiin ja potilaisiin. Esimerkiksi hoitotyössä tekoäly voisi laatia epikriisin luonnoksen.
Hän kuitenkin painotti, että digitaalisuus ei koskaan voi korvata inhimillistä kontaktia.
– Käsi olkapäällä tuo turvallisuuden tunteen, jota emme voi saavuttaa ruudun kautta, Adlercreutz korosti.
Laajaa yhteistyötä raportin takana
Uusi Agenda-raportti koostuu kolmesta osasta: tutkimuspohjasta ikääntymisessä tulevaisuudessa sekä asiantuntijoiden, päättäjien ja osallisten pyöreän pöydän keskustelun pohjalta laadituista suosituksista ja poliittisesta kommentista, joka ankkuroi ehdotukset lainsäädäntöön.
Tieteellisestä osuudesta vastaavat kansanterveystieteiden dosentti Anna K. Forsman ja terveystieteiden tohtorikoulutettava Sanna Tuomela, molemmat Åbo Akademista.
Pyöreän pöydän keskusteluun osallistuivat edustajat Arcadasta, HUSista, Folkhälsanista, Svenska pensionärsförbundetistä, Svenska Seniorer -järjestöstä, Helsingin kaupungilta sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta.
Keskustelufoorumi on ajatushautomon säännöllisesti käyttämä työväline.
– Tuomme yhteen tutkijoita, asiantuntijoita, päättäjiä ja osallisia – tämä on Agendan kehittämä tapa saada mahdollisimman laaja yhteisymmärrys yhdestä teemasta, sanoo toiminnanjohtaja Ted Urho. Tavoitteenamme on löytää ratkaisuja huomisen haasteisiin, joten on tärkeää, että mahdollisimman moni saa äänensä kuuluviin.
Raportin yhteenveto ja suositukset löytyvät täältä: https://agenda.fi/fi/julkaisu/lisaa-elamaa-vuosiin/#yhteenveto-ja-suositukset
Poliittiset ratkaisut
Raportin kommenttipuheenvuorossa hoitopolitiikkaan keskittyvä poliitikko Karin Cederlöf, Espoon kaupunginvaltuuston sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuuston jäsen, korostaa erityisesti sosiaalisen kanssakäymisen ja merkityksellisyyden roolia tulevaisuuden hyvän ikääntymisen rakennuspalikoina.
Hänen mukaansa nykyinen lainsäädäntö keskittyy liikaa hoitoresursseihin ja kliiniseen näkökulmaan.
– Hyvinvointialuevaalien vaalikoneessa oli kysymys, joka sai minut havahtumaan. Siinä kysyttiin, pitäisikö vanhuksilla olla lailla turvattu oikeus saada apua kotoa ulos pääsemiseksi, jos he eivät siihen itse kykene.
Cederlöf huomauttaa myös, että yhteiskunnassa on edelleen normi, jonka mukaan lapset huolehtivat vanhemmistaan – mutta mitä tapahtuu tulevaisuudessa, kun syntyvyys laskee ja yhä useampi on lapseton?
– Näinä taloudellisesti haastavina aikoina voi olla vaikea säätää lisää lakisääteisiä hoitovelvoitteita, mutta se, mikä ei ole lakisääteistä, on usein ensimmäinen, josta tingitään, Cederlöf toteaa.
[Tämä teksti on käännetty ruotsista suomeksi tekoälyn avulla.]
