Mielenterveyden ongelmat ovat Suomessa suurin työkyvyttömyyden ja työelämästä poissaolojen syy. Samalla monet keski-ikäiset yrittävät sovittaa yhteen työn, lapset, ikääntyvät vanhemmat, ihmissuhteet ja omasta terveydestä huolehtimisen. Uudessa raportissa ”Työskentelen, kunnes väsyn – sitten lepään” – työ- ja yksityiselämän tasapaino on henkisen hyvinvoinnin keskeinen tekijä keski-iässä tutkijat Anna K. Forsman ja Sanna Tuomela peräänkuuluttavat työelämää, jossa ihmisten erilaiset elämäntilanteet otetaan paremmin huomioon.
Suomi on valittu maailman onnellisimmaksi maaksi yhdeksän vuotta peräkkäin. Samaan aikaan mielenterveyden ongelmista on tullut yksittäisistä syistä merkittävin pitkien sairauspoissaolojen aiheuttaja, ja kehitys näkyy erityisen selvästi naisten keskuudessa.
Ajatushautomo Agendan uusi raportti tarkastelee erityisesti niin kutsuttua sandwich-sukupolvea: keski-ikäisiä ihmisiä, jotka yhdistävät työelämän usein sekä lapsista että ikääntyvistä läheisistä huolehtimiseen.
– Meidän on nähtävä työelämän ja muun elämän välinen tasapaino keskeisenä psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavana kysymyksenä. Keski-ikäisillä voi samanaikaisesti olla vastuuta työssä, lapsista, ikääntyvistä läheisistä ja omasta terveydestään. Kestävän työelämän on pystyttävä nykyistä paremmin vastaamaan tähän todellisuuteen, sanoo Anna K. Forsman, terveystieteiden tohtori ja yksi raportin kirjoittajista.
Mielenterveyden ongelmilla on sekä inhimillinen että taloudellinen hinta
Raportti osoittaa, että mielenterveyden ongelmien seuraukset ulottuvat paljon yksilöä laajemmalle. Raportissa esitettyjen lukujen mukaan yleisten psykiatristen diagnoosien arvioidaan aiheuttavan EU:ssa noin 76 miljardin euron vuotuiset terveydenhuoltokustannukset, mikä vastaa noin kuutta prosenttia alueen terveydenhuollon kokonaisbudjeteista. Lisäksi mielenterveyden ongelmien arvioidaan pienentävän EU:n BKT:tä lähes kaksi prosenttia vuodessa vuosina 2025–2050.
Myös nuorten kehitys osoittaa, kuinka varhain haasteet voivat alkaa. Ahdistuneisuuteen liittyvien ongelmien yleisyys suomalaisilla yläkoululaisilla ja toisen asteen opiskelijoilla on kasvanut noin 12 prosentista vuonna 2015 noin 21–22 prosenttiin vuonna 2025. Samalla sukupuolten väliset erot ovat huomattavia.
– Psyykkinen hyvinvointi ei synny vain yksilön sisällä. Työelämän rakenteilla, normeilla ja odotuksilla on merkitystä. Siksi ratkaisuja tarvitaan myös työpaikoilla ja yhteiskunnan tasolla, sanoo Sanna Tuomela, Åbo Akademin väitöskirjatutkija ja raportin toinen kirjoittaja.
Ajankohtaisen tutkimuksen ja tilastojen lisäksi raportti perustuu pyöreän pöydän keskusteluun, jossa asiantuntijat, päätöksentekijät ja aihetta omakohtaisesti tuntevat henkilöt keskustelivat ratkaisuista kestävämmän työelämän rakentamiseksi.
Raportissa esitetään muun muassa psyykkistä hyvinvointia tukevaa johtamista, hoivavastuun tasa-arvoisempaa jakamista sekä keskustelua uusista ja joustavammista tavoista järjestää työelämää.
”Älykäs kumppanuus työntekijän ja työnantajan välillä”
Pohjanmaan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja ja MIELI Pohjanmaan mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja Anne Salovaara-Kero on kirjoittanut raportin kommenttiosuuden. Hän kuvaa siinä myös omia kokemuksiaan sandwich-sukupolveen kuulumisesta.
– Toimivien ja joustavien tukirakenteiden tarjoaminen työpaikalla ei ole hallinnollinen tai taloudellinen rasite. Se on työnantajalle taloudellinen hyöty vähentyneiden sairauspoissaolojen, paremman tuottavuuden ja vahvemman sitoutumisen muodossa, Salovaara-Kero kirjoittaa.
Hän peräänkuuluttaa muun muassa työterveyshuollon varhaisen tuen vahvistamista, matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja sekä parempia mahdollisuuksia osatyökykyisten työskentelyyn. Lisäksi hän haluaa keskustelua sandwich-sukupolvelle suunnatuista lyhennetyn työajan kokeiluista ja paremmasta tuesta omaishoitoon.
”Mielenterveys ei ole sivukysymys”
Opetusministeri Anders Adlercreutz, Agendan puheenjohtaja, korostaa, että kysymys koskettaa huomattavasti laajempaa joukkoa kuin vain niitä, jotka jo kärsivät mielenterveyden ongelmista. Useimmilla ihmisillä on samanaikaisesti monta roolia – työntekijänä, vanhempana, lapsena, läheisenä, yhdistysaktiivina ja kanssaihmisenä.
– Mielenterveys ei ole sivukysymys, vaan yhteiskunnallinen kysymys. Kestävän työelämän luomiseksi työmarkkinapolitiikan on kehityttävä samaan tahtiin työelämän ja ihmisten elämäntilanteiden muuttuessa, Adlercreutz sanoo.
Hän korostaa, että työelämä, joka on nykyistä helpompi sovittaa yhteen elämän erilaisten vastuiden kanssa, hyödyttää sekä yksilöä että yhteiskuntaa.
– Riippumatta siitä, mikä rooli tai mitkä roolit meillä on, meidän on voitava kantaa vastuuta ilman, että maksamme siitä terveydellämme. Tätä keskustelua meidän on jatkettava – hyvinvointimme, työelämän ja koko yhteiskunnan vuoksi, Adlercreutz sanoo.