Raportti esitellään myös Agenda-aamiaisella 20.3. Helsingissä. ILMOITTAUDU TÄSTÄ!
Suomi voi ottaa mallia pohjoismaisista naapureistaan ja rakentaa yhtenäisemmän ja kilpailukykyisemmän liikennejärjestelmän. Tämä on viesti uudessa ajatushautomo Agendan raportissa, jossa esitetään länsirannikon rautatie ja tunneli Tallinnaan seuraavina suurina askeleina.
– Meidän on uskallettava ajatella suuria ja muotoilla keinoja visioiden toteuttamiseksi, sanoo raportin kirjoittaja ja Hankenin tohtorikoulutettava Theo Herold.
Ruotsi esikuvana länsirannikolle
Raportti Ajan tasalla: Suomen tulevan infrastruktuurin suunnittelu – Osa 2 nostaa erityisesti esiin Ruotsin länsirantaradan Göteborgin ja Malmön välillä mallina Suomelle. Rataa on vuosikymmenten aikana kehitetty kaksiraiteiseksi, ja siitä on tullut yksi maan tärkeimmistä liikenneväylistä, jolla on suuri merkitys sekä työmarkkinoille että alueelliselle kasvulle.
Samankaltainen kehitys voisi tapahtua Suomessa. Ehdotuksena on uusi yhtenäinen rautatie länsirannikolle – Turusta Rauman ja Porin kautta Vaasaan ja edelleen pohjoiseen.
Tällä hetkellä tilanne on toinen: rannikkokaupungeilta puuttuvat suorat junayhteydet, ja matkustajien on usein kuljettava sisämaan kautta. Samalla joka neljäs suomalainen asuu länsirannikolla, joka vastaa myös merkittävästä osasta viennistä.
– Länsirantarata loisi vahvemman yhteyden Etelä- ja Pohjois-Suomen välille, korostaa kansanedustaja Sandra Bergqvist, joka on kirjoittanut raportin kommentin.
Öresundista Suomenlahdelle
Helsingin ja Tallinnan välisen tunnelin osalta raportti viittaa pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin megahankkeisiin esikuvina – erityisesti Öresundin siltaan sekä rakenteilla olevaan Fehmarnin salmen yhteyteen Tanskan ja Saksan välillä.
Nämä hankkeet ovat lyhyessä ajassa yhdistäneet alueita, luoneet yhteisiä työmarkkinoita ja vahvistaneet yhteyksiä Euroopan mantereeseen.
Suomenlahden alainen tunneli voisi saada aikaan samanlaisen vaikutuksen. Matka-aika Helsingin ja Tallinnan välillä lyhenisi noin 30 minuuttiin, ja alue kehittyisi yhteiseksi talousalueeksi.
Jo nyt noin yhdeksän miljoonaa matkustajaa liikkuu vuosittain kaupunkien välillä.
– Tunneli mahdollistaisi säästä riippumattoman liikenteen ympäri vuorokauden ja loisi vahvan liikenneyhteyden, Herold sanoo.
Pohjoismaiset investoinnit – suomalainen varovaisuus
Raportin keskeinen havainto on Suomen ja sen naapurimaiden välinen ero kunnianhimossa. Siinä missä Ruotsi ja Norja ovat pitkään tehneet mittavia investointeja liikenneinfrastruktuuriin, Suomi on ollut pidättyväisempi.
Tämä on johtanut siihen, että Suomi on jäänyt jälkeen nykyaikaisten liikennekäytävien kehittämisessä – samalla kun muut maat vahvistavat yhteyksiään sekä Pohjoismaissa että Eurooppaan.
Raportin tavoitteena ei ole esittää valmiita päätöksiä, vaan avata uusi keskustelu Suomen suunnasta ja mahdollisuuksista, toteaa opetusministeri Anders Adlercreutz, joka toimii ajatushautomo Agendan puheenjohtajana.
– Infrastruktuuri on investointi tulevaan kasvuun, resilienssiin ja vetovoimaan, Adlercreutz sanoo. Pohjoismaisten esimerkkien innoittamana viesti on selvä: Suomella on mahdollisuus ottaa suurempi askel – jos tahtoa löytyy, hän lisää.
Samalla tarvitaan myös määrätietoista lobbaustyötä EU:n suuntaan rahoituksen varmistamiseksi.
– Brysselissä tulisi olla ymmärrystä ja momentumia suurille infrastruktuurihankkeille Koillis-Euroopassa, Adlercreutz sanoo.
Tämä raportti on kolmas osa Agendan infrastruktuuriin keskittyvästä kokonaisuudesta. Ensimmäinen raportti, Verkkokelmit eivät keinoja kaihda – Suomen tie kohti parempaa tietoverkkoturvallisuutta, julkaistiin vuonna 2024 ja käsitteli kyberturvallisuutta ja -rikollisuutta. Toinen raportti, julkaistu vuonna 2025, käsitteli Suomen tieinfrastruktuurin kehittämistä, muun muassa moottoritietä Tampereelta Vaasaan sekä siltayhteyttä Merenkurkun yli.