Maailmanlaajuisesti arvioidaan, että tietoverkkorikollisuus maksaa meille lähes 12,7 biljoonaa euroa vuonna 2028. Jos tämä summa olisi yhden kansakunnan talous, se olisi maailman kolmanneksi suurin talous. Tämän toteaa taloustieteilijä Theo Herold tuoreessa Agenda-raportissa Verkkokelmit eivät keinoja kaihda – Suomen tie kohti parempaa tietoverkkoturvallisuutta.
– Vertailun vuoksi Suomen bruttokansantuote on 280 miljardia euroa eli noin kaksi prosenttia maailman vahinkokustannuksista”, Herold sanoo. Viime kädessä tiedämme hyvin vähän aiheutuneiden vahinkojen laajuudesta, koska harva maa todella yrittää mitata niitä.
Agendan raportissa esittämien laskelmien mukaan tietoverkkorikollisuus maksaa Suomelle 290 miljoonaa euroa vuodessa. Se on noin seitsemän prosenttia valtion vuoden 2024 kokonaisbudjetista.
– Tukholman kauppakamarille yhdessä laatimassani raportissa päädyimme siihen, että pelkästään ruotsalaisille yrityksille aiheutuvien vahinkojen kustannukset olisivat noin kaksi miljardia euroa jo pelkästään vuonna 2021.
Hallituksen on aika investoida enemmän tietoverkkoturvallisuuteen
Vertailun vuoksi Suomi pärjää tietoverkkoturvallisuuteen panostamisessa kohtuullisen hyvin, mutta tehtävää on vielä paljon. Vuonna 2013 Suomen ensimmäisessä tietoverkkoturvallisuusstrategiassa todettiin, että Suomi olisi vuoteen 2016 mennessä maailman johtava maa tietoverkkouhkiin varautumisessa.
– Jälkikäteen voimme sanoa, että jäimme siitä jälkeen. Lähinaapurissamme Baltian maat, Puola ja Saksa suoriutuvat Suomea paremmin. Jos jotain positiivista etsii, niin olemme juuri ja juuri EU:n keskiarvon* yläpuolella”, Herold sanoo.
Tämä huolestuttaa myös opetusministeri Anders Adlercreutzia, joka on ajatushautomo Agendan ohjausryhmän puheenjohtaja.
– Nyt edessämme oleva raportti osoittaa myös puutteita poliittisessa käsittelyssä ja antaa aihetta pohdintaan ja parannuksiin. Tietoverkkoturvallisuutta koskeva keskustelu, jonka Agenda nyt käynnistää, on erittäin tärkeä. Koska uhat muuttuvat jatkuvasti, on haastavaa pysyä mukana. Tämän kaltaiset raportit antavat meille kaikille kuitenkin mahdollisuuden saada enemmän tietoa ja löytää ratkaisuja, Adlercreutz sanoi avauspuheenvuorossaan.
Virolla on ratkaisu
Raportti nostaa Viron esiin edelläkävijänä ja maana, jota myös Suomen tulisi seurata. Vaikka sekä Suomi että Viro ovat kansainvälisissä rankingeissa ja indekseissä lähellä toisiaan, on monia asioita, joita Viro tekee maailman johtavalla tavalla.
– Viro on nuori tasavalta, joka on digitalisoitunut ensimmäisestä päivästä lähtien, niin sanottua e-Estonia. Sitä voisi itse asiassa kutsua ajattelutavaksi, kun puhutaan digitalisaation toisiinsa kytkeytyvästä symbioottisesta syklistä, Herold sanoo.
Tämän ajattelutavan tuloksena Viro avasi vuonna 2015 ensimmäisenä maana maailmassa Luxemburgiin digitaalisen datasuurlähetystön, jonka tehtävänä on säilyttää ja suojata salassa pidettäviä tietoja ja hallita kriittisiä tietovirtoja.
– Monella tapaa voisi sanoa, että e-Estonia on eräänlainen digitaalisen osaamisen keskittäminen Virossa, Herold sanoo. Tärkeä osa Viron tietoverkkoturvallisuusstrategiaa on ollut nuorten kouluttaminen tietoverkkoturvallisuuteen jo varhaisessa vaiheessa, hän lisää.
*Tulokset perustuvat e-Governance Academyn kansalliseen tietoverkkoturvallisuusindeksiin ja digitaalisen kehityksen indeksiin, jotka vähennetään toisistaan ja mitataan, kuinka hyvin maan tietoverkkoturvallisuus vastaa maan digitaalisen kehityksen tarpeita.
Theo Herold on väitellyt kauppatieteiden tohtoriksi Hankenista ja Helsingin kauppakorkeakoulusta. Hän työskentelee apulaistutkijana Ratio-tutkimuslaitoksessa Tukholmassa ja Liberal Debatt -lehden tutkimusosion päätoimittajana. Aiemmin hän on työskennellyt Tukholman kauppakamarissa osittain tietoverkkoturvallisuuteen ja -valmiuteen liittyvien kysymysten parissa.
Tämä teksti on käännetty koneellisesti ruotsista suomeksi. Teksti on oikoluettu julkaisijan toimesta.
